Apteekki vanhassa ostoskeskuksessa

Apteekki muutti uusiin tiloihin vuonna 1972 ja samana vuonna Kauniaisista tuli kaupunki. Apteekin uudet tilat sijaitsivat vuonna 1967 valmistuneessa ns. Säästöpankin talossa. Talo kuului yhtenä osana vuonna 1966 valmistuneeseen ostoskeskukseen, joka oli rakennettu arkkitehti, professori Otto-Iivari Meurmanin suunnitelman mukaisesti.




Katso kuvia vanhasta ostoskeskuksesta

1960-luvun aikana Kauniaisten asukasluku oli yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1970 Kauniaisissa oli 6100 ja vuonna 1980 yli 7000 asukasta. Elettiin selvää kasvun kautta, joka merkitsi apteekille myös apteekkipalvelujen tarpeen kasvua. Apteekissa valmistettiin enää vain vähän lääkkeitä. Samalla kuitenkin apteekkihenkilökunnalle alkoi tulla aivan uudenlaisia tehtäviä. Sairausvakuutuslakia uusittiin 1960-luvun lopulla ja vuonna 1970 tuli voimaan lääkeostojen suorakorvaus apteekeissa. Apteekkihenkilökunnan tehtäväksi tuli nyt osa sairausvakuutuskorvauksen myöntämiseen liittyvää työtä, joka ennen ei ollut kuulunut apteekeille. Eikä apteekeissa, kuten ei juuri muuallakaan vastaavanlaista työtä tekevillä, ollut vielä käytössään automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiä ja koneita.

Lääkereseptien kopioiminen signatuureihin oli ollut iso osa apteekkien paperityötä, mutta vuoden 1973 säädöksellä siitä luovuttiin. Signatuurin korvaajaksi tuli lääkepakkaukseen kiinnitettävä, tiedoiltaan suppeampi lipuke. Samalla alkuperäinen resepti jäi potilaalle. Muutoksesta seurasi kuitenkin siirtymäkausi, jonka aikana apteekeissa piti kopioida signatuureista vielä paljon voimassa olevia lääkemääräyksiä. Samassa yhteydessä resepteistä poistuivat myös sellaiset mitat kuin esimerkiksi ”kolme ruokalusikallista”. Ne korvattiin täsmällisillä, kansainvälisesti yhdenmukaisilla tilavuusmitoilla. Koulutetuista farmaseuteista oli pulaa koko maassa.

1970-luvun alussa alkoi myös uudistus, joka merkitsi selvää muutosta apteekkien henkilökunnan ammatilliseen orientaatioon ja ammattikuvaan. Vuoden 1972 kansanterveyslaki kiinnitti huomion ennen kaikkea terveyden vaalimiseen ja sairauden ennaltaehkäisyyn. 1970-luvulla alettiin yhä enenevässä määrin korostaa apteekkien farmaseuttisen henkilökunnan antamaa lääkeneuvontaa. 1980-luvun alussa tehdyllä lain muutoksella jopa velvoitettiin apteekkihenkilökunta varmistamaan, että lääkkeen käyttäjä oli selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä. -- Suunta siis muuttui jokseenkin täysin vanhaan, 1900-luvun alkupuolelta peräisin olleeseen lakiin verrattuna, joka antoi henkilökunnalle luvan kertoa lääkkeen käyttötarkoituksesta vain asiakkaan sitä erikseen kysyessä.

Lue mitä pitkän uran tehneet farmaseutit kertovat Kauniaisten apteekista!

 


Kauniaisten apteekki 1900 luvun viimeisellä vuosikymmenellä

1990-luvulla henkilökunnan uusi rooli lääkeneuvonnassa oli jo niin vakiintunut, että ryhdyttiin järjestämään myös siihen paremmin sopivia tiloja. Ruotsin esimerkin mukaisesti myös suomalaisiin apteekkeihin alkoi tulla luottamukselliseen ja rauhalliseen asiakassuhteeseen tarkoitettuja soppia.

Apteekeissa alkoi myös olla aiempaa selvästi enemmän ilman reseptiä saatavia itsehoitolääkkeitä. Niille tarvittiin puolestaan avoimia hyllyjä, jotta asiakkaat pääsisivät vapaasti valitsemaan haluamiaan tuotteita.

Kauniaisten apteekkiin vuonna 1996 proviisoriksi tullut Anu Oksama kertoo, että myös ostoskeskuksen apteekissa tehtiin remontti, jossa yhteen osaan apteekkia tehtiin ns. palveluvalintaosasto itsehoitolääkkeitä ja apteekissa myytäviä tarvikkeita varten. Se oli kuitenkin vastaavaan nykyiseen osaan verrattuna varsin pieni. Samalla osa ns. korkeata tiskiä korvattiin yksittäisen asiakkaan palvelemiseen tarkoitetuilla ja erillisillä seinämillä erotetuilla matalamman tiskin osilla, joissa toisella puolella istui asiakas ja toisella puolella häntä palveleva farmaseutti tai proviisori. Näitä nykyisin suoratoimituspisteiksi kutsuttuja tiloja tehtiin kuitenkin vain kaksi, osa tiskistä säilyi edelleen ns. korkeana tiskinä.



Apteekkitilan muutos oli vielä kohtalaisen pieni, mutta se loi kokonaan uudenlaista tilan jäsennystä, jossa myös asiakkaat toimivat toisin. Niinpä tila avattiin remontin jälkeen pitämällä pienet avajaiset. Juhlan kunniaksi yksi farmaseuteista painoi koko henkilökunnalle eri väriset, silkkiset taskuliinat.

Lähes koko sen kauden, jonka apteekki toimi vanhassa ostoskeskuksessa apteekkarina oli Carl Eric Olin. Hän oli tullut apteekkariksi vanhaan puuhuvilaan vuonna 1970 ja jäi eläkkeelle vuonna 1999. Samana vuonna Kauniaisiin valittiin apteekkariksi Patrick Gothóni. Hänelle kävi niin kuin edeltäjälleenkin, hänen tehtäväkseen tuli muuttaa apteekki uusiin tiloihin.


Ylempi valokuva Kauniaisten kaupungin paikallishistoriallisista kokoelmista.
Alempi valokuva proviisori Anu Oksamalta.